Kaste


Kasteessa ihminen otetaan kristillisen kirkon jäseneksi. On suotavaa kastaa lapsi mahdollisimman pian hänen elämänsä ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana. Mikäli vanhemmat ovat jättäneet lapsen kastamatta, sen voi tehdä myöhemmin. Aikuinen voi tulla kastettavaksi itsenäisesti.
 
Lapsi kastetaan vanhempiensa – poikkeuksellisesti toisen vanhemman tai lapsen holhoojan – toivomuksesta sillä ehdolla, että he itse ovat seurakunnan täysivaltaisia jäseniä ja ovat valmiit antamaan lapselle kristillisen kasvatuksen. Vanhemmat valitsevat lapselle kummit, joiden on myöskin oltava kirkon jäseniä. Kummit osallistuvat kastetoimitukseen todistajina sekä velvoittautuvat osallistumaan lapsen kristilliseen kasvatukseen.
 
Kastetilaisuus voidaan järjestää joko kirkossa tai kotona. Kastetoivomus esitetään seurakunnan kirkkoherralle.

Rippikoulu 

Rippikoulussa selvitetään kristinopin perusteita.

Syksyn rippikoulu pidetään 28.09-28.11.2015

Vihkiminen


Vihkitoimituksessa mies ja nainen solmivat keskenään kristillisen avioliiton, jossa he sitoutuvat pysyvään ja erottamattomaan yhteiselämään. Vihitään vain täysivaltaisia seurakunnan jäseniä.
 
Virallisen avioliittotodistuksen allekirjoittaminen tapahtuu välittömästi ennen vihkitoimitusta tai sen aikana. On myös mahdollista, että hääparin avioliitto rekisteröidään väestörekisterissä ja kirkossa tapahtuu ainoastaan vihkiminen.
 
Myös aikaisemmin rekisteröidyt, mutta vihkimättömät avioparit voivat ottaa kirkollisen vihkimyksen. Sen voi järjestää esimerkiksi konfirmaation, lasten kasteen tai hääpäivän yhteydessä.
 
Kirkossakin rekisteröidystä avioliitosta on maksettava valtion leimavero.
 
Leimavero avioliittotodistuksen antamisesta on 20 euroa, jonka vihittävät maksavat valtionvarain­ministeriön tilille SEB Eesti Ühispankissa, EE891010220034796011, tai Swedbankissa, EE932200221023778606, viitenumero 2900081965 (Tarton alue), selvityksenä ”RL abielu”.
Tosite maksun suorittamisesta on esitettävä vihkimistä haettaessa. 

Hautajaiset


 
Hautaan siunaaminen toimitetaan kirkossa, kappelissa tai haudalla. Hautaustilaisuutta saattaa edeltää vainajan arkkuun asettaminen ja kotoa pois saattaminen.
 
·       Ihminen katsotaan kristillisesti haudatuksi, kun on toimitettu hautaan siunaaminen, heitetty arkulle kolme kertaa multaa ja lausuttu asianmukaiset toivonsanat. Myös krematoriossa pidetään kirkollinen toimitus ja mullan heittäminen ennen tuhkausta.
 
Jos ihminen on haudattu aikaisemmin ilman kirkollista toimitusta, on mahdollista pyytää pappia haudalle toimittamaan jälkeenpäin kirkollinen hautaan siunaus.
 
Poismennyttä muistetaan jumalanpalveluksessa mieluiten noin kuukausi kuoleman jälkeen. Muistaa voidaan myös muina vainajaan liittyviä vuosipäivinä.